tiistai 9. huhtikuuta 2013

Lohtumunaa

Tänään Nemi täytti 8 kuukautta ja sen johdosta käytiin neuvolalääkärissä normaaleissa tarkistuksissa.
Kasvu seuraa keskikäyrää tasaisesti ja liikkeellelähtöä ei tarvitse ihmetellä, kyllä se sieltä aikanaan tulee.

Mitat (suluissa 6 kk mitat)

Paino 9400 g (8580g)
Pituus 72,8 cm (69,5 cm)
Pipo 45,5 cm (44 cm)

Kaikki hyvin pikkuisella räkänokalla siis. Räkänokkaisuus alkoi eilen ja viime yö meni aika levottomasti kun yskä vaivasi pikkuista. Keuhkot kuitenkin olivat normaalit lääkärin ne kuunnellessa. Eli nuha aiheuttaa röhinää, joka tuntuu vanhemmista varmaan kauheammalta kuin lapsesta. Olisko hampaat tulossa nyt?

Neuvolan jälkeen Hippo, kulta ja Nemi kävivät Wikkellä kahvilla. Nemi istuskeli kahvilan syöttötuolissa selkäsuorassa, kas nyt Nemi sitten on oppinut syöttötuoliinkin. Vielä kaksi päivää sitten Nemi lysähti kasaan tuolissa. Kotona kokeiltiin omassa syöttötuolissa istumista ja hienostihan se sujui. Bye bye sitteri!



Neuvolan lisäksi tänään käytiin katsomassa naapuritalossa vapaana ollutta kolmiota. Neliöitä oli vähemmän kuin nykyisessä kaksiossa, mutta yksi huone enemmän. Tällä hetkellä siis Hippo, kulta ja Nemi asuvat 68 neliöisessä kaksiossa (rakennusvuosi 1946), missä on hervottoman kokoinen olohuone.

Tarjolla olleen kolmion vuokra oli 30 euroa enemmän ja kooltaan pienempi. Lattialla oli laminaatit, mutta muuten asunto oli niin BLÄÄH! Vanhan talon henkeä ei yhtään (rakennusvuosi 1950) jäljellä, muuta kuin huoneiden ovissa. Nemin huone olisi ollut keskellä asuntoa ns läpikulkuhuoneena, ei kiitos. Vessa oli karstainen ja oven pielet koiran raapimat, hella vanha ja keittiö pieni. Ja asunto ensimmäisessä kerroksessa... Joten Hipon perhe jää kaksioonsa toistaiseksi. 

Mikään kiire ei siis ole löytää kolmiota, kun Hipon perhe asuu nyt niin hyvällä sijainnilla, oli vieressä vapaana oleva kolmio pakko tarkistaa. Päiväkoti tien toisella puolella, keskustassa, juna-asema melkein pihassa, iso puisto omassa pihassa (3 eri hiekkalaatikkoa, liukumäki, kahdet eri keinut yms) ja se on lisäksi aidattu. Parkkipaikkoja löytyy ja vieläpä tolpallisia.

Joten tarvittaessa nämä edellä mainitut hyvät puolet ovat niin vahvoja, että asumme kivassa kaksiossa vaikka vuosia, ellei sellaista kolmiota tule vastaan, josta syntyy WOW-fiilis. Ainahan vanhemmat voi tanssisalin kokoisessa olohuoneessakin nukkua. Ja koska lapsi tarvitsee oman huoneen, kouluikäisenä? Siihenhän on vielä 6 vuotta...

Joten kolmiopilvilinnasta tipahtaneena Hippo osti kullalleen ja itselleen Rölli pääsiäismunat lohdutukseksi asuntonäytön jälkeen. Niitä onkin kiva syödä ihanassa kaksiossa, joka on avara ja valoisa ja vanhaa henkeä uhkuva.


1 kommentti:

  1. Totta! Kaksiossa voi olla paljon parempi olla kuin ahtaassa kolmiossa! :) mekin oltais pärjätty kaksiossa vielä vaikka kuinka pitkään, mutta vaihdettiin kun oli mahdollista saada isompi. Ei se lapsi omaa huonetta kaipaa, vanhempien asenteesta koko homma kiinni :)

    VastaaPoista