keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Tämä hyökkäsi lapsemme kimppuun

Aamulla Hippo ja Nemi heräilivät normaalisti, lukivat niitä jokapäiväsiä ankka ja kissa-kirjoja toistakymmentä kertaa läpitse. Nemi ei muuta tällä hetkellä halua tehdä kuin istua aikuisen kanssa lukemassa kahta tiettyä kirjaa.

Aamupuuro maistui ja päälle vielä syötiin leipää ja banaania. Hippo sai rauhassa meikata ja laittaa hiukset, samalla kun Nemi repi vessasta kaikkea tavaraa alas ja järjesteli tavarat uusiin paikkoihin. Kylpylelut vessanpöntön kannen päälle, kosmetiikkapussukat vessanroskiksen päälle ja hiusrullat pitkin vessan lattiaa.

Hipon laittaessa Nemin ulkovaatteita valmiiksi esille se sitten tapahtui. Eteisessä ollut tuoli hyökkäsi suoraan Nemin naamalle. Ainakin niin yllättyneeltä pieni raukka näytti. Nemi oli nousemassa tuolia vasten ylös kun ote lipesi ja naama osui suoraan tuolin puiseen reunaan. Hippo sai heti kaapattua tytön syliin, hetki oli kuoleman hiljaista. Sen jälkeen alkoi korvia raastava itku ja vertakin tuli hiukan pikkuisen suusta, kieli kun oli jäänyt siinä tohinassa hampaiden väliin. Hippo rauhoitteli pienokaista silitellen ja halien. Pahin murhe poistui kun Nemi pääsi heiluttelemaan keittiön ikkunassa roikkuvaa lyhtyä.

Soo soo, paha tuoli! Jätä lapset rauhaan!


Viiden minuutin päästä oli tuolin hyökkäys-episodi jo unohdettu ja Hippo ja Nemi suuntasivat aamulenkille ennen päiväkotiin ja töihin menoa.

Ensimmäinen haaveri siis takana ja monen monta edessä. On nää pikkuiset vaan reppania, haaverin jälkeen Nemi osoitteli tuolia sormella ja heristi sormea sille. Taisi Nemi sanoa "soo soo paha tuoli".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti